"Ellet tiedä, minne olet menossa päädyt juuri sinne."
Treidauksessakin päätyy juuri sinne, minne markkinat sattuvat viemään, ellei treidaaja tiedä, mitä on tekemässä ja mistä on hakemassa voittoa. Monet TA:n menetelmät ja muut treidaustavat voivat tuntua tuottoisilta aikansa, mutta eivät ole sitä koskaan pitemmän päälle, ellei treidaaja tiedä, miksi hän ansaitsee ja mistä hän havaitsee, että valittu toimintatapa ei vallitsevassa markkinatilanteessa toimi.
Markkinoilla on pitkäjänteisempiä sijoittajia ja treidareita. Kaikki nämä yhdessä jakavat sitä lisäarvoa, mitä pörssiyhtiöt ja muut sijoituskohteet kokonaisuutena tuottavat, kun tuotoista on ensin vähennetty välittäjien osuudet ja muut kulut. Ilman treidaajia markkinoiden likviditeetti olisi riittämätön ja hinnanmuodostus tehottomampaa. Tämä muiden markkinaosapuolten tehottomuus on yhtenä lähteenä treidareiden tuotoille, mutta välittäjien osuus ja kulut voivat hyvinkin ylittää nämä tuotot. Kaikki tai suurin osa menestyvien treidareiden tuotoista tulee siten vähemmän menestyviltä treidareilta, jolloin treidaaminen kokonaisuudessaan on nollasummapeliä tai jopa miinussummapeliä.
Tehokkailla markkinoilla ei treidaus voi tuottaa - tämä on suora seuraus tehokkaiden markkinoiden määritelmästä. Treidaus hakee siten tuottoaan markkinoiden tehottomuuksista.
Yksi markkinoille aina ominainen tehottomuus syntyy rajallisesta likviditeetistä. Kun joku sijoittaja haluaa ostaa tai myydä suuren erän jotain sijoituskohdetta, ei yleensä löydy luonnollista vastapuolta, joka olisi valmis hyväksymään markkinoilla muuten vallitsevan hinnan suurivolyymiselle kaupankäynnille. Tarve tehdä suuri kauppa synnyttää siis hintavääristymän, jota treidari voi käyttää hyväkseen ja samalla tarjota kuitenkin edullisemman hinnan kaupalleen vastapuolta hakevalle, kuin tämä muuten olisi saanut. Treidari joutuu sitten odottamaan vääristymän poikkeamista ennen kuin pääsee ottamaan tuottonsa. Vaikka hintatason muuttuminen johtaa yksittäisissä kaupoissa usein tappioon, tarjoaa tällainen "skalppaus" kuitenkin mahdollisuuksia keskimäärin kannattavalle treidaukselle, kun treidari on oppinut riittävällä varmuudella tunnistamaan tämän tyyppiset vääristymät. Millä tahansa markkinapaikalla on tällaisen treidauksen kannattavan volyymin raja kuitenkin rajoitettu eikä siitä riitä jaettavaa kaikille kiinnostuneille. Vain taitavimmat ja työtä tosissaan tekevät menestyvät tässäkin.
Paljon suurempivolyymisia ja myös hintapoikkeamiltaan suurempia tehottomuuksia on markkinoilla joukkokäyttäytymisen, markkinapsykologian, johdosta. Näitä ilmiöitä esiintyy kaikilla aikaväleillä sekunneista vuosiin. Kevään 2000 teknokupla on äärimmäinen esimerkki kuukausia (ehkä vuosiakin) kestäneen joukkokäyttäytymisen voimasta, mutta treidarit hakevat luonnollisesti mahdollisuuksiaan paljon nopeammista ilmiöistä. Ongelmana on vain sellaisten menettelyjen löytäminen, joilla itse pääsee hyötymään toisten virheistä eikä ajaudu siihen sopulilaumaan, jonka virheliikkeistä jotkut muut hyötyvät.
Jos markkinat olisivat tehokkaat, voisi tuoton odotusarvoa kasvattaa vain kasvattamalla samalla tappioiden riskiä vastaavassa suhteessa. Vaikka markkinoiden epätäydellisyys tarjoaakin periaatteessa mahdollisuuksia tuottojen kasvattamiseen ilman riskien vastaavaa lisääntymistä, onnistuu kuitenkin vain harva löytämään ja hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Tavattomasti useammat elättelevät katteetonta toivoa, että he ovat tällaisen menettelyn löytäneet. Tällainen usko voi elää pitkään, koska merkittävä osa riskeistä toteutuu harvoin - mutta silloin sitäkin suurempina. Muutenhan näillä harvinaisilla riskeillä ei olisikaan merkitystä. Pelkkä kokemusperäinen havainnointi ei kerro, liittyykö sovellettuun strategiaan tällaisia piileviä riskejä. Niistä voi saada paremman käsityksen vain ymmärtämällä tarkoin, mitä on tekemässä. Ymmärryksen saaminen edellyttää myös hyvää perehtymistä sijoittajaan kohdistuvien riskien luonteeseen sekä todennäköisyyslaskennankin hallintaa.
Olen edellä yrittänyt purkaa ongelmatiikkaa perusasioista lähtien. Tässä on varmasti monelle paljon tuttua, eikä tämä toisaalta anna vielä mitään konkreettista apua treidauksessa menestymään pyrkiville. Jatkossa toivon, että viemme tätä blogia yhdessä eteenpäin konkreettisempiin keisseihin perustuvien esimerkkien kautta. Jotain voisi ehkä kopioida viime päivien foorumikeskustelujen sisällöstä tänne. Annan nyt kuitenkin vuoron muille.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
9 comments:
Tämä päivän tappion perusta oli tiedostamaton (vxtxn Daimler-Chrysler). Mutta tämä blogi on erittäin hyvä, toivottavasti porukkaa alkaa kirjoittaa omista kokemuksista.
"Ellet tiedä minne olet menossa, päädyt juuri sinne" kuvaa melko hyvin epävarmaa treidaria tai kovin hankalaa markkinatilannetta. Ko. fraasi on loogisesti epätosi.
Oletetaan kuitenkin, että me kaikki haluamme välttää turskaa. Osa pörssipelureista on markkinoilla pelaamassa eikä edes pyri järjestelmällisesti tekemään voittoa. Likviditeetti kuitenkin paranee.
Esim. turbowarranteilla tuottoa haettaessa voi yrittää hakea hintavirheitä, lukea fundamenttejä ja uutisvirtaa sekä yrittää aistia sentimenttiä. Ta-työkalut kertovat käyrästä sen, mitä ihmissilmä ei erota.
Vain hintaa ja volyymia seuraavat treidarit ovat kenties jääneet historian lehdille. Jos joku tekee vuodesta toiseen suuria voittoja vain hinnan ja volyymin seurannan avulla, voisi ilmoittautua Guinnessin ennätysten kirjaan. Jos track record ei ole ihan aukoton, niin ottakoon sitten pari Guinnesiä.
Markkinat, jotka osan pörssin aukioloajasta täyttävät jonkinmoiset tehokkuuden kriteerit, eivät kuitenkaan ole kaiken aikaa täysin tehokkaat.
Osa treidareista perustaa kaupankäyntinsä hinnoitteluvirheisiin, osa markkinoiden odotettavaan liikesuuntaan. Molempien ilmiöiden noteeraamisesta on suurta etua lopputuloksen kannalta.
Tuottojen hakeminen päiväkaupalla tai siis päivänsisäisesti on "kovvoo hommoo". Se olisi vaikeaa pitemmän päälle, ellei pieniä hinnoitteluvirheitä löytyisi. Volatiliteetistä on huomattavaa apua, mutta suuri volatiliteetti osaltaan puhuu hinnoitteluvirheen olemassaolon puolesta.
Eläköön ne pienet ja suuremmat virheet!
Juu kyllä toi likvin myynti on yks treidarin peruspeli. Mutta onhan niitä paljon muitakin pelejä.
On tollasta kohinaan taikka satunnaisliikkeeseen perustuvaa rangepeliä, joka ei kylläkään mun mielestäni ole kovin houkuttelevaa noin odotusarvomielessä.
Ja sitten on momentumskalppausta, joka on kyllä aika vaikeaa varsinkin kaikkein likvimmeissä lapuissa.
Ja löytyy tollasta tiettyjen lappua hallitsevien markkinaosapuolien peesausta joka toimii skalppina kyllä kunhan vaan on hyvin perillä eri markkinaosapuolien metkuista.
Ja sitten on treidijänteen pelistrategioita aika monenlaisia.
Ja tietty kokonaan omana lukunaan ta-pohjaiset pelit.
Mut olen samaa mieltä siitä että tollanen markkinan taikka nauhan tuntemiseen perustuva kontraava skalppaus, jonka voi myös likvin myynniksi mieltää, on ehkä varmin tapa treidata voitollisesti. Kunhan vaan oppii tunnistamaan vaaratilanteet...
Mukava että sait blogin pystyyn.
Mikään yksittäinen taktiikka ei ole voimassa ajasta ikuisuuteen. Ja voitanee sanoa myös, että pelkästään kursseja tutkimalla et pääse ylituottoihin.
Itse pyrin koodaamaan erilaisia hedge-strategioita ja vaihtelen niitä niiden tuottojen mukaan. Olen tehnyt oletuksen, että strategiat menestyy jonkun aikaa (trendaa). Sitä en oikein tiedä kuinka validi tuo minun oletukseni on.
Mitä mutkikkaampi on strategia sitä vaikeampaa on arvioida sen riskiä. Siksi strategian sisällä täytyy käyttää hajautusta.
Valuationin kommenttiin sanoisin, että olet varmasti oikeassa siinä, että markkinat muuttuvat ja strategian on muututtava mukana.
Tähän liittyy kuitenkin suuri dilemma: Mikään strategia ei toimi jatkuvasti ilman ohimeneviä tappiojaksoja silloinkaan, kun yleinen markkinatilanne on pysynyt tuolle strategialle suotuisana. Mikään strategia ei myöskään tuota kunnolla, ellei uskoa siihen säilytetä näiden satunnaisten häiriöiden yli. Siksi tarvitaan toisaalta riittävän kestävää luottamusta strategiaan ja toisaalta valmiutta luopua siitä mahdollisimman nopeasti, kun markkinatilanne on pysyvästi muuttunut. Siis samanaikaisesti pitäisi olla herkkä reagoimaan ja toisaalta ei saisi olla herkkä reagoimaan.
Jotta edellä kuvatusta dilemmasta voisi selvitä, on löydettävä riittävän nopeita, mutta samalla riittävän häiriönkestäviä indikaattoreita, joihin strategiamuutokset voisi perustaa.
Hedgestrategiat ovat usein kaikkein petollisimpia. Ellei onnistu löytämään todellisia arbin mahdollisuuksia, jotka ovat merkityksellisen kokoisina äärimmäisen harvinaisia, ei mikään hedge ole todella suojattu positio. Hedgepositio pyrkii hakemaan voittoa jostain muusta kuin suorasta kurssimuutoksesta. Jos hedgeä vastaava yhdistelmä menee toivottuun suuntaan tulee voittoa, päinvastaisessa tapauksessa tappiota aivan kuin muissakin sijoituksissa. Tämän täysin normaalin riskin lisäksi liittyy hedgepositioihin lisäongelmia.
Bruttopositio on hedgen tapauksessa yleensä paljon suurempi kuin nettopositio. Siksi kulut kasvavat ja myös kaikkien teknillisten häiriöiden synnyttämä riski kasvaa sekä todennäköisyytensä että maksimikokonsa osalta. Myös mahdollisuus, että itse on tehnyt jatusvirheen hedgeä rakentaessaan, tulee todennäköisemmäksi.
Hedgesijoituksia koskee vielä muuta sijoittelua voimakkaammin se, että sijoittajan on oltava varma siitä, että hän ymmärtää, mistä voittoa hakee ja missä riskit piilevät.
Riskiä on, mutta markkinoilla on (lähes)aina niin, että tuottoa ei voi saada ilman riskin kasvattamista. Tai ainakin riski riskistä kasvaa. Ajatellaanpa tyyppilistä long/short positiota:
Huomaat että Stora / UPM suhde on muuttunut
Outokumpu / Arcelor suhde on muuttunut
AEX / DAX suhde on muuttunut
Shorttaat sitä instrumenttia, joka on noussut enemmän ja longgaat toista puolta. Asetat tiukat stopparit ja odotat että suhde palautuu lähelle normaalia. Todennäköisesti suhdemuutokset johtuvat markkinoiden satunnaisista muutoksista ja silloin strategia on tuottava, mikäli volatiliteettia vain on tarpeeksi. Ja mikäli teet asiaa tarpeeksi isolla voluumilla (pareja on tarpeeksi) niin et joudu ottamaan ylisuuria riskejä yksittäisten parien valahtessa tappiolle.
Jos olen ymmärtänyt oikein niin FIM Maltti rahasto käyttää tätä varsin paljon käytettyä strategiaa. Saman asian voi tehdä myös raaka-aineilla ja ehkä jopa helpommin. Jotkut käyttävät sekapareja eli esimerkiksi kultakaivosyhtiö / kulta, Öljy / öljyntuottaja jne.
Olen ihastunut näihin markkinaneutraaleihin tekniikoihin, koska laskut osakemarkkinoilla ovat niin nopeita, että niihin ei käytännössä ehdi reagoida. Oletustuotto markkinaneutraaleissa systeemeissä on aina huonompi kuin aidoissa osakemarkkinasysteemeissä. Koska suojaus maksaa aina.
Yksi tapa millä yritän löytää itselle sopivia strategioita on tutkia erilaisia hedge-strategioita. Luokittelussa voi käyttää vaikka sivua:
http://www.hedgeindex.com/hedgeindex/en/default.aspx?cy=USD
Valtaosaa näistä strategioista voi käyttää itsekin. Näistä jotkut ovat hyvinkin mutkikkaita ja ne eivät sovellu piensijoittajalle. Toisissa on taas hyvinkin looginen perusta ja ne soveltuvat juuri ainakin minunlaiselle sijoittajalle.
Itse sijoitan logiikalla, että pyrin olemaan markkinoilla jatkuvasti ja samanaikaisesti vältän tappioita viimeiseen asti. Nämä tavoitteet ovat osittain toisensa poissulkevia joten sijoittaminen on myös aina tasapainoilua.
Miten arvioitte mistä saatte tuoton?
Jos treidien tuottonne korreloivat vahvasti indeksin kanssa, niin onko tuottonne indeksin muutoksen ansioita vai omaa etevämmyyttänne? Omat treidini ovat pääasiassa onnistuneet silloin, kun indeksi on noussut. Näiden ihan hyvää menestystä, en voi pitää omana ansionani, vaan pörssin nousussa mukana olemisen ansiona.
Foorumilla WarreGuru kysyi että jokaisen pitäisi kysyä itseltään, mikä on oma ylivoimainen kilpailuetu. Ja jos et tähän osaa vastata niin todennäköisesti sinulla ei ole kilpailuetua millä pärjäisit lyhyessä kaupassa.
Velkarahalla (eli käyttäessä vivutettuja instrumentteja) emme kestä suuria tappioita. Nämä tappiot syövät äkkiä meidän koko oman pääomamme. Kuten Daidalos kirjoitti niin treidarien lähes kaikki tuotot ovat toisilta treidareilta pois. Eli sinun täytyy olla etevämpi kuin keskimäärin maailman etevimmät treidarit. Näin siksi, koska parhaat näytöt omaavat treidarit käsittelevät suurimpia rahoja ja sitä kautta taistelet eniten juuri parhaita vastaan.
Keskimäärin treidarit häviävät riski/tuotto mielessä holdareille. Tämä kannattaisi monen tunnustaa. Holdareiden tuotot eivät ole olleet huonoja, kuten Jeremy Siegelin kuvasta voit nähdä:
http://www.flickr.com/photos/14277794@N00/362671052/
Tuot esille hyvin samoja ajatuksia, joita jo avausviestissäni käsittelin.
Muutamat treidarit eQ:n Foorumilla ja AP:n Areenalla ovat kertoneet riittävästi toiminnastaan sen tunnistamiseksi, missä heidän vahvuutensa on. Kaikissa näissä tapauksissa on yhtenä olennaisena piirteenä markkinoiden tehokas seuraaminen jonkun osa-alueen kohdalta ja joko inhimilliseen havainnointiin tai ohjelmalliseen välineeseen perustuva kaupankäyntimahdollisuuden tunnistaminen.
Automatisoitu it-ratkaisu pystyy ainakin aitojen arbimahdollisuuksien havaitsemiseen johdannaisissa. Warranttien hinnoitteluvirheistä (takaajien virhehinnoittelu tai sijoittajien virhehinnat, jotka jäävät takaajilta hoitamatta) on moni ansainnut jotain ja jotkut enemmänkin. Useimmissa tapauksissa on todellisen arbitreidauksen kate kuitenkin niin ohut, että sen hakeminen edellyttää minimaalisia kuluja. Itse asiassa samankaltaisina toistuvien arbien suuruus asettuu tehokkaiden koneiden takia nopeasti juuri tuon kannattavuusrajan tuntumaan. Vain harvakseen ja aina erilaisina esiintyviä arbeja on joskus tarjolla muillekin. Jos niitä pystyy havaitsemaan ja hyödyntämään muita nopeammin, voi tuottoja tulla.
Toinen kiistattomasti toimiva treidaustapa perustuu kauppojen ja laitojen seuraamiseen niin tiiviisti, että kertyvä tieto ja jo aiemmin hankittu osaaminen auttavat tunnistamaan tilanteita, joissa kurssitaso on poikennut siten, että poikkeama on suurella todennäköisyydellä ohimenevä. Perussyy on usein suuren erän myynti tai osto. Riittävällä kokemuksella pystyy ilmeisesti tunnistamaan myös muita kaupankäynnin toteutustapoihin liittyviä hinnoitteluhäiriöitä. Esimerkiksi satunnainenkin hinnanlasku saattaa laukaista muutamia lisämyyntejä sijoittajilta, jotka ovat odottaneet otollista hetkeä, mutta pelkäävät laidan nyt karkaavan. Osapuolitiedot tilapäisten kurssidippien myyjäpuolella viittaavat selvästi tällaisen ilmiön yleisyyteen.
Edellä mainitut treidausstrategiat perustuvat osaamiseen, välineisiin ja työntekovalmiuteen liittyviin ylivoimatekijöihin, joihin perustuen voi ansaita pienellä riskillä, kun pysyttelee niissä rajoissa, joissa ylivoima on voimassa.
Nousuvaiheen jatkuttua pitkään ovat vielä paremmin saattaneet ansaita ne, jotka ovat vivuttaneet nousuperusteista sijoittamista. Nousuun luottaminen on saattanut perustua hyvään analyysiin, mutta useimmat nousuun luottaneet ovat tehneet sen vähäisin todellisin perustein. Kun vaihtoehtoja on kaksi, voi oikeaan osua pelkällä onnella hyvinkin helposti.
Markkinatilanteen vakaus merkitsee myös sitä, että esimerkiksi tiettyjä ta-menetelmiä käyttävät treidarit ovat ansainneet sangen hyvin, vaikka näillä menetelmillä ei olisi lainkaan ansioita tuottojen saamisessa. Voimakas vivutus miltei jatkuvassa nousussa on johtanut hyviin tuottoihin miltei kaikille, jotka ovat enimmäkseen sijoittaneet nousuun, kunhan riskiä ei ole otettu niin paljon, että yksittäinen syvä dippi olisi vienyt tuloksen liikaa pakkaselle. Jatkuva treidaus on tällaisissa tapauksissa saattanut syödä suuren osan voitoista, mutta jättää silti hyvän tuoton pääomalle.
Täten on voinut säilyä myös katteeton usko, että sovellettu menetelmä on tuottojen takana tai että sovellettu menetelmä on pienentänyt riskejä, vaikka kumpikaan näistä uskomuksista ei olisi totta.
Post a Comment